Munasolupunktio

Olin jännittänyt tätä aamua jo kuukausia. Sattuisiko punktio ja miten paljon? Apua…  Tässä sitä nyt oltiin.  Olin laittanut päälleni erittäin kauniin kimalleneuleen ja mukavan joustavat, kapeat värifarkut, koska tämä päivä olisi kauan odotettu juhlahetki. Lisäksi minulla oli kaulassa hopeanvärinen ja kirkasta muovia oleva sydänkoru, jota kutsun hedelmällisyyssymboliksi pienten palleroiden takia.

Saavuimme hyvissä ajoin sairaalaan. Mieheni lähti omille teilleen suorittamaan omaa luovutustaan ja minä kirjauduin osastolle.  Kerroin, että olin tulossa toimenpiteeseen, sihteeri haki heti paikalle hoitajan, joka ohjasi minut pieneen potilashuoneeseen. Minua neuvottiin vaihtamaan ylleni sairaalan paita, joka oli selästä avoin, ja joka solmittiin niskasta nauhoilla. Jäin odottelemaan huoneeseen. Lisäkseni huoneessa oli parhaillaan toinen pariskunta, joka tuli juuri takaisin toimenpiteestä. Nainen huikkasi hoitajalle, ettei ollut sattunut. Hoitaja laittoi minulle kanyylin vasempaan käteen tippaa varten.

Odotin sängyllä ja luin odotusaulasta mukaan nappaamaani naistenlehteä. Mieheni tuli luokseni. Hän kuiskasi minulle kevennykseksi, että oli laittanut näytteeseen saippuaa, jotta se olisi puhdas, kun näyte pestäisiin.

Sitten minua tultiin hakemaan. Hoitaja kehotti minua käymään vielä vessassa ennen toimenpidettä. Minut ohjattiin pienehköön huoneeseen, jossa oli paljon laitteita, joita en ollut nähnyt aiemmin. Paikalla olevan henkilökunta: lääkäri ja biologi esiteltiin minulle. Sitten suoneeni annettiin kipulääkettä ja rauhoittavaa lääkettä. Aineet menivät suoraan päähän ja tuli kevyt ja iloinen olo. Minua alkoi naurattaa ja hihittelin itsekseni hoitopöydällä. Pää tuntui raskaalta ja pystyin vastaamaan kysymyksiin voinnista vain vaivoin. Jossakin vaiheessa kysyttiin kivun tuntemustani asteikolla 1-10. Vastasin, että kakkonen. Pian toimenpide oli jo ohi. Joku sanoi, että kerättyä saatiin viisi alkiota.

Sitten minut ohjattiin takaisin potilashuoneeseen. Kohta hoitaja tuli paikalle kaavakkeiden kanssa, mutta lääkepöllyssä oli hieman vaikea keskittyä. Ajattelin, että kaavakkeiden täyttö olisi varmasti voinut odottaa vähän aikaa. Pääni alkoi selkiytyä pian ja aloin tuntea kipua alavatsalla. Pyysin särkylääkettä ja sain lisäksi mehua.

Mieheni piti lähteä palaveriin töihin, ja hän varmisti, että kaikki on hyvin. Hän lupasi tulla hakemaan minua ruokatunnilla. Hoitajat antoivat minulle aamupalaa, ja koska mieheni oli poissa, sain hänenkin leipänsä. Olin tyytyväinen, koska olinkin jo melko nälkäinen.

Naapurivuoteeseen tuli kolmas potilas, jolla oli toimenpide minun jälkeeni. Ilmeisesti heidän hoitonsa vaati erityistä huomiota, koska hoitaja kävi vähän väliä heidän luonaan kyselemässä vointia ja minkä makuista mehua nainen halusi.

Lueskelin lehtiä ja lepäilin. Ensimmäinen potilas lähti kotiin puolisonsa kanssa. Juttelin verhon läpi naapurivuoteen potilaan kanssa ja vertailimme hoitojamme ja elämätilanteitamme. He olivat toiselta paikkakunnalta, joten heillä meni koko päivä sairaalareissuun. Hoitaja kävi tarkistamassa vointini ja irrotti kanyylin kädestäni. Parin tunnin kuluttua soitin miehelleni ja hän kävi hakemassa minut kotiin. Elämäni ensimmäinen munasolupunktio oli nyt suoritettu ja olin helpottunut.